Tenttiakvaarion pilotti

Rakensimme Hämeenlinnan lyseon lukiolle IT-apulaisen Pekka Parkkisen kanssa sähköisen non-stop -koeympäristön, jonka tarkoitus on toimia pilottina isommalle rakennetulle tenttiakvaariolle. Ideana on, että opiskelijat voisivat suorittaa uusintakokeita ja muita rästiin jääneitä suorituksia milloin opettajalle tai opiskelijalle parhaiten sopii.

Laitoimme vähällä käytöllä olevaan tilaan neljä konetta: kaksi opiskelijakoneeksi, yksi abitti-palvelimeksi ja yksi webbikameralle. Koneet on yhdistetty langalliseen abittiverkoon ja koetilaa valvotaan etänä skypeen yhdistetyllä web-kameralla. Kamera on kiinnitetty kattoon niin, että kokokelaiden tila näkyy todella hyvin ylhäältä päin. Kameran kuvamateriaalit tallennetaan tieytksi ajaksi ja näihin voi palata, jos esiintyy esim. mahdollisia vilppiepäilyksiä.

Toisaalta myös muutkin sähköiset kokeet (esim. Moodle, SanomaPro, Socrative) ovat mahdollisia, mutta tällöin muiden ei-sallittujen nettisivujen vierailuja on vaikea rajoittaa tai valvoa.

Koodia, koodia, koodia!!!

Toista päivää jo mennään Lyseolla lukiolaisten Mehackit-kurssin ja processing-koodikielen parissa. Etevimmät opiskelijat koodaavat jo nyt alkeellisia pelejä.

Ma 27.3. iltapäivänä tuomme valmiit taidonnäytteemme Lyseon aulaan kaikkien nähtäville ja kokeiltavaksi. Tästä kuullaan siis vielä lisää!

Esimerkkejä luomuksista löydät täältä

Mehackitin vetäjä Jesper Hjorth opastamassa koodikielen saloihin

Merkityksellistä, kiireetöntä, tehokasta ja hyvinvoivaa työyhteisöä luomassa - Workshop 8

Digisillan workshop 8 oli mahtava "kohtaaminen", jossa luotiin yhdessä merkityksellistä, kiireetöntä, mutta tehokasta ja hyvinvoivaa työyhteisöä.

Tätä opettajillemme oli koutsaamassa hyvinvoinnin huippuasiantuntija Arto O. Salonen, Euroopan parhaan työnantajan Vincit Oy;n henkilöstöjohtaja Johanna  Pystynen ja työfysioterapeutti Miitta Nordenswan.

Tapahtuma antoi paljon ideoita ja pohtimisen aihetta, joita aivan varmasti jalostetaan kouluillamme eteenpäin.

Lue lyseon yhteysopettaja Tiia Taskinen teksti tapahtumasta Workshopit-sivun alta tai tai tästä

Kiitos taas kaikille vetäjille kuin mukana olleille opettajillekin.

Pop Up Abitti -Café

Abittia on treenattu alkuvuodesta kaikissa kouluissa niin kirjoittajien kuin opejenkin kanssa. Ja tahti on kiihtynyt näin kirjoitusten alla.

Opehuoneisiin on perustettu myös Pop Up Abitti -Café nimellä kulkevia "klinikoita", joiden osallistumiskynnys on ollut niin pieni, että viimeisimmät Matti-ja Maija myöhäsetkin (Huom! Ei kuvassa 😁) on saatu varmasti hommaan mukaan.

Voisin väittääkin, että Kanta-Hämeessä Abitti osaaminen on mamme ehdotonta kärkeä!!!

Kimmo Härmän ohjastamalla Abitti-klinikalla opehuoneessa riitti vilinää tänänkin. #abitti #digisilta #digitalisointi

Henkilön Hämeenlinnan lyseon lukio (@hameenlinnanlyseonlukio) jakama julkaisu 6. 03ta 2017 klo 8.45 PST

BETT Lontoo 2017

Digisilta kävi haistelemassa uusia opetukseen liittyviä tuulia BETT-messuilla Lontoossa yhdessä Kaurialan ja Hml lyseon lukion opettajien kanssa. Ja olipa Lontoossa samalla asialla satoja muitakin suomalaisia opettajia.

BETT:issä oli esittelyssä loputtomasti kaikenlaista erilaista uutta ja kehitteillä olevaa opetusteknologiaa ja oppimisympäsitöratkaisuja. Oli mielenkiintoista pääästä kokeilemaan työkaluja, jotka ovat tulossa jo käytössä oleviin sähköisiin oppimisympäristöihin. Kuten esimerkiksi vaikkapa VR:n lisätty todellisuus ja OneNoten Classnotebookin uudet toiminnot. Messuista ja niiden ympärille järjestetyissä tapahtumissa (kuten kouluvierailuilla ja esim. ilona-IT:n hienossa konferenssissa British Museumilla) voisi teknologian lisäksi nostaa vielä esille muutaman erityisen tärkenän huomion, joita suomalaisessa koulussakin voisi ehkä ennemmän painottaa:

• Opiskelun vieminen teoriasta konkreettiselle tasolle, esim erilaisten opiskelijoiden innovatiivisten konkreettisten luomusten kautta - olivatpa ne sitten robotteja, itse rakennettuja ja koodattuja syntikkakitaroita tai vaikkapa interaktiivisia linnunpönttöjä. 
• Opiskelijat ulos luokista tekemään enemmän projekteja, niin kuin oikeassakin työelämässä
• Opettajien kykyä sanoa "en tiedä, otetaan yhdessä selvää"!

Digisillan worksop 7 - DigiTala

Yo-kokeet sähköistyvät ja tämä tuo uusia mahdollisuukisa kokeen toteuttamiseen monella eri saralla. Kielissä suurimpia kehittelyssä olevia uudistuksia on tietokone avusteinen suullisen kielitaitojen mittaaminen.

Digitala-Hanke on kehittämässä juuri tämänkaltaista systeemiä. DigiTalasta vieraanamme oli kieltenopettajille suunnatussa workshopissa Erik Lindroos, Heini Kallio ja Aku Rouhe, jotka syväluotasivat puheenarviointiin liittyviä uudistuksia. Workshop järjestettiin Riihimäen lukiolla, joka on ollut jo aiemmin mukana DigiTalan tutkimuksen pilottikokeissa. Kielten opettajat olivat varovaisen myönteisiä uudistuksille ja hanke herätti paljon kiinnostusta ja pohdintaa tulevaisuuden tuulista.

” DigiTala on poikkitieteellinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on kehittää tietokoneavusteinen suullisen kielitaidon koe lukion päättövaiheeseen. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitos, Käyttäytymistieteiden laitoksen fonetiikan oppiaine sekä Aalto-yliopiston Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos. Toimimme yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, Ylioppilastutkintolautakunnan, Suomen kieltenopettajien liiton ja Opetushallituksen kanssa.” (http://blogs.helsinki.fi/digitala-projekti/tietoa-digitalasta)

Tulevaisuuden suuntia workshop kutosessa

Digisillan joulukuinen workshop kulki nimellä ”Digitalisaatio työelämässä ja muussa yhteiskunnassa - mitä opiskelijoilta vaaditaan tulevaisuudessa?”

Vieraiksi saimme taas todella hyvän ja monipuolisen kattauksen alansa todellisia osaajia.

Liisa Ilomäki Helsingin yliopistolta pohti kanssamme tulevaisuuden taitoja nuorten näkökulmasta. Ilomäki tutkii työssään juuri nuorten tulevaisuudessa kohtaamia taitoja ja keskiössä ovat etenkin nuorten tietotekniikkaan liittyvät valmiudet. Toisaalta vaikka digitalisaatio loikkii omia polkujaan, niin tärkeimmät taidot ovat kuitenkin paljon laajempia ja perustavanlaatuisempia kuten mm. luovuus, sosiaaliset taidot, asioiden jäsentämiskyky sekä oman elämän hallinta. 

Päivi Litmanen-Peitsalalla kirjastot.fi -palvelusta oli todella mielenkiintoisia näkemyksiä siitä mitä tieto tänä päivänä on. Nuorten, ja usein myös aikuisten, tiedon haku on keskittynyt sähköiseen muotoon, joka hoidetaan pääasiassa matkapuhelimella ja hyvin impulsiivisesti. Tieto ja sen viestiminen voi olla myös hyvin nopeaan muotoon ja tulkintaan "pakattua". Esimerkiksi kuvat, hymiöt, tykkäykset ja peukutukset ovat osa näitä. Yhdellä nuorella näitä viestejä, siis tietoa, voi kulkea jopa parikin tuhatta yhdessä päivässä. Tähän haasteeseen on myös tiedonhaun vastattava. Tieto ei ole siis enää fyysistä kirjaston hyllyjen kätköissä olevaa viisautta, vaan villeimmissä tulevaisuuden skenaarioissa esimerksi asiantuntijat voidaan ottaa keskelle luokkahuonetta milloin vain saman tyyppisellä tekniikalla kun Pokemon Go pelissä.

Markus Klöf, mm. Startup-ytrittäjä, Slush-tuottaja, seikkailija, kertoi oman tarinansa siitä mitä tulevaisuuden verkostomainen työmaailma on. Miten verkostoja syntyyja miten ne edesauttavat uralla eteenpäin. Asioita syntyy, kun niitä lähdetään vain tekemään, ja kun kivi on lähtenyt pyörimään, niin se tempaisee helposti mukaan kaiken ympärillä olevan. Tästä esim. Slush on hyvä esimerkki. Vapaaehtoistoiminta ja aktiivinen verkostoituminen on johtanut valtavaan innovatiiviseen yhteisöön ja kokretisoitunut jopa satojen uusien yritysten syntymiseen. Opettaja kuuntelivat todella suurella mielenkiinnolla Markuksen verkostomaista työskentelymallia, jossa työpäivän ohjelma koostuu monista erilaisista yrityksistä, yhdistyksistä, yhteisöistä ja digitaalisista viestimistä.

Kiitokset taas kaikille mukana olleille opettajille ja vetäjille.

Opettajat kuuntelivat todella suurella mielenkiinnolla Markus Klöfin tarinaa verkostomaisesta työskentelystä.